Pariisi ja Pohjois-Ranska

Sisällysluettelo
Johdanto Tausta Matka Étape I: Pariisin joulu Étape II: Ensimmäinen maailmansota Étape III: Toinen maailmansota Étape IV: Versailles ja Fontainebleau Étape V: Pariisin uusivuosi Sipulikeitto Loppusanat

Lyhyesti

Tarkistamme Eiffelin ja etanan, Napoleonin ja Kaarle Suuren. Matkan tarkka ajankohta: 22.12.2017-1.1.2018.

Artikkelihistoria

• 2022-01-02 Tarkistettu teksti ja lisätty kuvia.
• 2018-01-18 Teksti julkaistu.
• 2017-12-15 Teksti aloitettu.

Johdanto

Vaikka olen käynyt Ranskassa jo kolme kertaa (viite) (viite) (viite), niin jälleen on aika patonkimaan, sillä katsomatta on: kaupungeista keisarein: Pariisi.

Majoitukset varaamme hotellista Montmartren mäeltä (viite) sekä aidosta pariisilaisesta kodista Notre-Damen vierestä. Ajoneuvon vuokraamme neljäksi päiväksi.

Tausta

Pariisilla on ollut suuri vaikutus sekä maailman että erityisesti Euroopan historiaan. Kaupunkia ovat hallinneet niin natsit, roomalaiset kuin viikingitkin (viite).

Rooman valtakunnan aikana nykyisen Ranskan alue on nimeltään Gallia (viite). Aikakauden tärkeimmät hahmot ovat Asterix ja Obelix. Seuraava merkittävä vaihe on Frankkien valtakunta (486-843) (viite), joka huipentuu Kaarle Suureen, frankkien kuninkaaseen (viite). Paavi, joka tuohon aikaan on ainoastaan Rooman piispa, näkee mahdollisuutensa kasvattaa reaalivaltaa Länsi-Euroopassa ja kruunaa Kaarle Suuren Rooman keisariksi vuonna 800. Tässä historian käännekohdassa sekä nyky-Saksa että nyky-Ranska katsovat valtioidensa tulleen perustetuiksi.

Kaarlen jälkeen alkaa pitkä ja sekava Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan aika (viite), joka päättyy vasta tuhat vuotta myöhemmin Ranskan vallankumoukseen (1789) (viite). Sitä ennen kerkeää remuta vielä Ludvig XIV (1638-1715), kavereiden kesken ihan vaan Aurinkokuningas (viite).

Valistusfilosofit Voltaire (1694-1778) ja Rousseau (1712-1778) kyseenalaistivat kuninkaiden harjoittaman pakkovallan.

Ranskan vallankumouksen sekavien vaiheiden jälkeen valtaan nousee Napoleon Bonaparte (viite), joka valloittaa puoli Eurooppaa (viite) ja nimittää itsensä ranskalaisten keisariksi (1804) (viite).

Paavi todistaa Napoleonin kruunausta ja siirtää läsnäolollaan keisarivallan symbolisesti Ranskalle. Keisarius on siirtynyt nyt siis Rooman valtakunnasta ensin Kaarle Suuren kautta frankeille ja myöhemmin Pyhälle saksalais-roomalaiselle keisarikunnalle, jonka perimyslinja on itse asiassa edelleen olemassa (viite). Muitakin arvioita keisariuden siirtymisestä on esitetty, kuten että se on Troijan ja Traakian kautta Norjassa (viite).

Kovin kauan uusi tasavalta ei siis kestä, kun uusi diktaattori on jälleen vallassa (Napoleon). Viimeinen monarkki syrjäytetään vuonna 1848, jonka jälkeen Ranska on tasavalta.

1900-luvun historiaa leimaavat ensimmäinen (viite) ja toinen maailmansota (viite) sekä niitä seurannut eurooppalaisen yhteistyön aikakausi.

Kirjoitushetkellä Ranskan suurvalta-asema on paalutettu YK:n turvallisuusneuvoston pysyväisjäsenyydellä neljän muun valtion kanssa (USA, Kiina, Venäjä, Iso-Britannia). Ranska on myös ydinasevaltio, kuten edellä mainittujen lisäksi ovat myös Intia, Pakistan, Pohjois-Korea ja Israel. Ranskalla on tukikohtia ympäri maailman.

Matka

Étape I: Pariisin joulu (22-25.12.2017)

Ensimmäiset kolme päivää kierrämme jouluista Pariisia.

Pariisin alla olevissa katakombeissa on kuuden miljoonan ihmisen luut.

Nykytaiteen museo Pompidou on valmistunut vuonna 1977 (viite).

Eiffel-torni on valmistunut vuonna 1889.

Montmartrella on yläosattomia tanssinäytöksiä esittävä Moulin Rouge (viite) sekä Pyhän Sydämen basilika Sacré-Cœur (viite). Me valitsemme tietenkin basilikan.

Étape II: Ensimmäinen maailmansota (25.12.2017)

Joulupäivänä otamme auton alle ja lähdemme Pariisista itään. Teemana on ensimmäinen maailmansota ja sen kaksi näyttämöä: Somme ja Verdun.

Joulupäivä Ranskassa osoittautuu vaikeaksi päiväksi löytää ruokaa. Patonkiautomaatti on ainoa auki oleva.

Belgian puolella Bouillonin kylässä saamme brittiläis-pakistanilaiselta tupakkakauppiaalta vinkin, että neljän käännöksen päässä on yökauppa. Löydämme perille. Turbaanipäinen myyjä, joka taitaa asua kaupassa, vaikuttaa silminnähden tyytyväiseltä, kun nälkäisinä kahmimme kaljaa ja kuivakakkuja Marlboro-laatikon täyteen.

Yökaupan jälkeen löydämme vielä pita-kebabbilan, joten varsinaisesti meillä ei ole enää nälkä, kun iltamyöhällä pääsemme perille sovittuun osoitteeseen Verdunin kylään.

Majapaikassa on tarjolla suvun joulupöytä. Yksi suvun jäsenistä osaa englantia yhtä paljon kuin me yhdessä ranskaa, joten hetki menee selvittää, että nilviäistä olisi tarjolla. Kahdenkymmenen etanan jälkeen saamme rapu- ja hanhenmaksaleipiä, suvun viiniä, kanaa pavuilla, juustoja sekä suklaakakkua, jonka eräs paikalla ollut neito on leiponut. Excellent löytyy sanavarastostamme ja olemme paikkamme pöydässä lunastaneet.

Étape III: Toinen maailmansota (26-28.12.2017)

Kolmannen etapin pääteema on toinen maailmansota, joten nyt suuntaamme Pariisista länteen. Ensin kuitenkin tarkistamme itäpariisilaisen Noisy-le-Grandin kaupunginosan.

Pariisista Normandiaan on kolmen tunnin ajomatka.

Mont Saint-Michel -luostari on perustettu vuonna 966 (viite).

Étape IV: Versailles ja Fontainebleau (29-30.12.2017)

Kahden ranskalaisen sisustajamestarin, Ludvig XIV ja Napoleon I, pääteokset ovat Versailles (viite) ja Fontainebleau (viite).

Sitten on vuorossa Napoleonin taidonnäyte.

Étape V: Pariisin uusivuosi (30.12.2017-1.1.2018)

Latinalaiskorttelissa kirjakaupan yläkerrassa sijaitseva boheemikämppämme on täynnä kirjoja ja ikkunasta loistaa Notre-Dame.

Sipulikeitto

Loppusanat

Pakkohan se on myöntää, että Napoleonilla oli hyvä maku. Lepää rauhassa suuri sisustajamestari.

Myös Kaarle Suuren hautajaisista vastanneella oli visuaalista silmää.

Sen sijaan Aurinkokuninkaan leposija ei oikein vakuuta.

Ja mitä tästä kaikesta opimme? Ainakin sen, että escargot on ranskaksi etana. Ja sen, että Euroopan keisarilla on kultainen valtakunnanomena (viite).

Kultaisesta omenasta puheenollen on sitä harrastettu meilläkinpäin.